Laihian Kotiseutu- ja Nuukuurenmuseon rakennukset edustavat 1700- ja 1800-lukujen rakennusperinnettä. Kotiseutumuseo piha- ja ulkorakennuksineen muodosti ennen tyypillisen eteläpohjalaisen umpipihan, jonne sisäänkäynti tapahtui monesti porttilutin kautta.
Kotiseutumuseo sekä osa ulkorakennuksista on alkuperäisellä paikallaan. Osa rakennuksista, kuten Nuukuurenmuseo ulkorakennuksineen, riihi, savusauna, yksi aitoista, tuulimylly ja luhtalato, on siirretty alueelle myöhemmin.
Tulisijalliset rakennukset kuten paja, sauna ja riihi on perinteisesti sijoitettu pihapiiristä kauemmaksi mahdollisen tulipalon varalta. Alueella on yhteensä 16 rakennusta, joista vanhin on vuodelta 1731 oleva vilja-aitta.
Tallirakennus
Tallirakennus on vuodelta 1772. Rakennuksen talliosa toimii nykyisin näyttelytilana, jossa voit tutustua Suomenhevonen-näyttelyyn.
Kärrysolassa on nähtävissä erilaisia kiesejä ja rattaita, mm. kuuluisan laihialaisen ravikuninkaan Eri-Aaronin kilpa-ajokärryt.
Aitat
Aittaryhmään kuuluu kolme aittaa: kaksi vilja-aittaa ja pieni ruoka-aitta. Vilja-aitat ovat 1700-luvulta ja kuuluneet Rapilan talolle. Pieni ruoka-aitta on siirretty Rudolta: se on ollut Mäkelän talon aitta, jonka on lahjoittanut museolle Eino Kankaanpää.
Savusauna
Sauna on siirretty museolle Miettylästä vuonna 1984. Tämä savusauna edustaa eteläpohjalaista tyypillistä "orsisaunaa": se on korkea, lauteet ovat peräseinällä sivuseinien läpi menevien orsien varassa, ja sisäkatto mukailee ulkokaton muotoa.
Tuulimylly
Museon tuulimylly on siirretty Jakkulasta Nuorisoliiton alueelta. Se on ns. jalka- eli varvasmylly: koko myllyaitta kääntyy tuulta vasten tammen varassa. Isossa jalkamyllyssä on välilattia, jonka yläkerroksessa sijaitsevat voimansiirtolaitteet.
Tuulimylly on kunnostettu kesällä 2024. Nykyään museovierailijat voivat vierailla myllyn sisällä.
Paja
Paja on alkuperäisellä paikallaan, ja se on rakennettu 1910. Pajassa seppä korjasi kyläläisten maatalouskoneita, raudoitti kärrynpyörät ja reen jalakset sekä takoi ja teroitti viikatteet. Pajalla oli ennen vanhaan kylälle suuri merkitys.
Riihi
Riihirakennus käsittää varsinaisen riihen kiukaineen, olkiladon ja luuvan. Luuvan alapuolella on ruumenkoppio, ja keulan alustalla voi nähdä erilaisia maatalouskoneita. Riihi on siirretty museon alueelle vuonna 1986 Mustasaaren puolelta.
Museon portit
Nämä portit ovat olleet 1800-luvulla Hulmin kasarmin portit, josta ne on myöhemmin siirretty museolle. Hulmin kasarmi sijaitsi Hulmin puistossa noin kilometrin päässä museolta lähellä valtatie 3:a. Armeijan aikaisista rakennuksista jäljellä on enää Kapteenin talo.
Muistokivi: Herman Brandt-Jyrkänne
Laihian kulttuurilautakunta pystytti museon alueelle muistopatsaan kirjailijalle ja kansanperinteen kerääjälle Herman Brandt-Jyrkänteelle (1856–1918). Luonnonkiven löysivät Laihian ja Jurvan rajalta Inga ja Esko Luoma, ja se paljastettiin 9.8.1981.
Brandt-Jyrkänne käytti vuosia keräten kansankertomuksia ja -runoutta Pohjanmaalta. Vuosina 1888–1894 hän lähetti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle lähes 2 000 sivua kansantieteellisiä kertomuksia, yli tuhat satua, lähes 1 500 sananlaskua sekä lähes 1 500 loitsua, runoa ja leikkiä. Etelä-Pohjanmaan Kotiseutuyhdistykselle hän lähetti yli 700 sivua sekä Laihian paikannimistön, joka käsittää 262 sivua.